Sirkusteltta tärisee ja maneesi tutisee. Maailmalla tapahtuu kamalia. Mitä me sirkuslaiset voisimme tehdä? 

Yhdenvertaisuus on kirjattu Nuorisosirkusliiton ja monien jäsenyhteisöjen arvoihin.  Ja miksi ei olisi: yhteisöllisyys on sirkuksen juurissa ja  toimivan yhteisöllisyyden perustassa on yhdenvertaisuus. Tähän arvoon on hyvä palata. Mitä yhdenvertaisuus tarkoittaa minulle? Toteutuuko se? Voisiko jotain tehdä toisin tai paremmin? 

Sirkus oppimisympäristönä on loistava paikka miettiä normeja ja normaaliutta. Ulkoapäin katseltuna toiminta ei ehkä vaikuta normaalilta laisinkaan.  Mikä sirkuksessa on normaalia? Minkälaisia muotteja me teemme? Mahtuvatko kaikki halukkaat niihin?

Asennekasvatus ja tietoisuus omista arvoista, käsityksistä ja tavoista ei ole merkityksetöntä. Pieneltä tuntuvan toiminnan vaikutukset ovat mittavat. 

Anita Mäntynen-Hakem, tämän viikon artikkelin kirjoittaja, on sosiokulttuurisen innostamisen ja yhteisöpedagogiikan käytäntöjen asiantuntija. Hän on koulutukseltaan humanistisen ja kasvatusalan opettaja (AMK), yhteisöpedagogi (AMK) ja kulttuuriohjaaja. 

Kulttuurikameleontit on vuonna 2003 perustettu kansalaisjärjestö, jonka tarkoituksena on edistää kulttuurien välistä vuoropuhelua sekä kansainvälistä ja monikulttuurista tietoutta Suomessa.

Petra

Yhdenvertaisuus ja syrjinnänvastaisuus ryhmätoiminnassa

Anita Mäntynen-Hakem, Kulttuurikameleontit ry

Yhdenvertaisuus on laissa turvattu perusoikeus, joka kieltää syrjinnän. Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Kaikilla ihmisillä tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua, kehittyä ja saada palveluita, esimerkiksi kaikilla nuorilla tulee olla mahdollisuus itse valita, mihin harrastukseen osallistuu ja tulla siellä hyväksytyiksi sellaisena kuin on. Ryhmänohjaajan yhtenä tärkeänä tehtävänä on turvata yhdenvertaisuus toiminnassa ja edistää syrjinnänvastaisuutta. 

Syrjintä voi olla välitöntä tai välillistä, se voi ilmetä rakenteellisena syrjintänä, esteellisyytenä tai häirintänä. Häirintä on henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista. Vaikka toiminnassa toteutuisi yhdenvertaisuus palvelujen saatavuuden ja esteettömyyden näkökulmasta, voi ryhmässä silti olla syrjityksi tulemisen kokemuksia. Häirintä eli esimerkiksi epäasialliset vitsit tai nimittely tuottavat kohteelle häpeää ja tunteen yhteisön ulkopuolelle jäämisestä. 

Rasismi on yksi syrjinnän muodoista. Rasismia on ihmisen tai ihmisryhmän asettaminen muita alempiarvoiseen asemaan hänen ihonvärinsä, kulttuurinsa, etnisen taustansa, äidinkielensä tai uskontonsa vuoksi. Taustalla ovat vanhat, tieteen aikoja sitten kumoamat rotuopit ja ideologiat, joiden mukaan kulttuurin tai biologisen perimän perusteella ihmiset olisivat eriarvoisia ja eritasoisesti kehittyneitä. 

Normit ovat oletuksia siitä, millaisia ihmiset ovat tai millaisia heidän pitäisi olla ollakseen ”normaaleja”, ja normeja ylläpidetään puheissa, käsitteissä ja määritteissä, myös esimerkiksi oppikirjoissa ja muissa materiaaleissa. Normit ovat muotteja, joihin ikään kuin pitäisi mahtua, vaikka kaikki eivät mahdu. Normatiivisuus vaikuttaa ihmisen kokemukseen itsestä, kaventaa itsemäärittelyoikeutta ja itseilmaisun vapautta sekä tukee rakenteellisen syrjinnän olemassaoloa. 

Miten teen ryhmätoiminnasta mahdollisimman yhdenvertaista?

Samanlainen kohtelu kaikille ei ole välttämättä yhdenvertaista toimintaa, sillä osallistumisen esteetkin ovat erilaisia. Yhdenvertaisuuslaki mahdollistaa positiivisen erityiskohtelun eli erityistoimenpiteet ja -järjestelyt, jos henkilö tai ryhmä on ilman niitä vaarassa jäädä eriarvoiseen asemaan.

Yhdenvertaisen ryhmätoiminnan avainhenkilö on hyvä ohjaaja, joka on rakentavan, moniarvoisen ja syrjimättömän toiminnan tukija. Hän auttaa ryhmän jäseniä rakentamaan positiivista minäkuvaa ja vahvaa identiteettiä sekä edistää heidän voimaantumistaan. Ohjaajan tehtävänä on myös syrjinnän ja rasismin ennaltaehkäiseminen, syrjintään ja rasismiin puuttuminen sekä niitä kokeneiden tukeminen. 

Ohjaajalla tulee olla valmiuksia tunnistaa syrjintää ja rasismia sekä ymmärrystä syrjinnän vaarassa olevien ja monikulttuuristen nuorten elämästä ja kokemusmaailmasta sekä peloista ja hankauksista, joita moninaisessa yhteisössä voi syntyä. Ohjaajan maailmankuva, ihmiskäsitykset ja arvomaailma heijastuvat ryhmän toimintaan. Ohjaajan tuleekin pohtia omaa suhdettaan omiin tapoihinsa ja arvoihinsa, muutokseen ja pysyvyyteen sekä esimerkiksi normatiivisuuteen, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin, monikulttuurisuuteen, maahanmuuttoon, maahan muuttaneisiin ja eri uskontoihin. 

Yhdenvertaisuutta voidaan edistää myös esimerkiksi tekemällä yhteisesti sovitut yhdenvertaisen toiminnan pelisäännöt ja organisaation yhdenvertaisuussuunnitelma sekä käyttämällä vaikkapa globaalikasvatusmenetelmiä ja rasisminvastaisia menetelmiä osana toimintaa. 

Yksi sirkustoimintaankin sopiva ja sovellettava toimintamalli on Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n yhteiskumppaneineen kehittämä Art Against Racism (AAR). AAR-työpajoissa käsitellään rasismia yhteisöllisen taidekasvatuksen avulla ja Allianssi on julkaissut tästä rasisminvastaisesta taidetoiminnasta oppaan keväällä 2015. Oppaassa esitellään neljän tunnin mittainen esimerkki 8-askeleisesta Art Against Racism –työpajasta http://primapaper.fi/allianssi/muita-julkaisuja/aar/primapaper s. 61, jota voi soveltaa myös käsittelemään esimerkiksi laajemmin syrjintää. 

Lähteet:

Art Against Racism – opas rasisminvastaisesta taidetoiminnasta nuorten kanssa. 2015. Allianssi ry. (Nettijulkaisu: http://primapaper.fi/allianssi/muita-julkaisuja/aar/primapaper) 

Ihmisoikeudet.net-sivusto (http://ihmisoikeudet.net/) 

Kanninen, S. & Markkula, H. 2011. R-sana – kirja rasismista ja siihen puuttumisesta. Pelastakaa Lapset ry. Karisto Oy:n kirjapaino.

Jyrkiäinen, S., Sievänen, P., Stenbäck, J. & Suvilaakso, A. 2012. Toisella katsomalla – maahanmuuttajista maahan muuttajiin. Helsinki: Kulttuurikameleontit ry/ Oy Nordprint Ab