Eeva Kaarneen kirjoittaa ”Ryhmänohjaaminen on vuorovaikutusta” -artikkelin viimeisessä osassa ilmapiiristä ja haasteista. Kaarne päättää kirjoituksensa otsikkoon Ryhmänohjaaminen on ihmisenä kasvua, mihin hän on kerännyt kymmenen itselleen toimivaa ohjetta ohjaajuudesta ja missä hän kiteyttää artikkelinsa ydinkohdat.

En malta olla palaamatta viime viikonloppuisen pedagogisen sirkusohjaajakoulutuksen tunnelmiin. Viimeisellä kontaktijaksolla hahmotettiin omaa ohjaajaidentiteettiä muun muassa poliisin, hoitajan ja klovnin roolien kautta. Nämä kolme roolia ovat varmasti läsnä kaikissa tilanteissa, eikä mikään rooleista ole toista parempi, mutta jokainen rooli tuottaa omanlaistaan ilmapiiriä. Kokeilimme mitä tapahtuu kun paikalla on vain poliisi-,  hoitaja- tai klovniohjaajia. Ainakin sattumuksia ja naurua sekä hyviä havaintoja ja pohtimisen aiheita.

Arvokasta oli myös jälleen kerran todentaa, että positiivinen palaute ja ihmisiin uskominen on ryhmänohjaamisen ytimessä. Tällä asenteella pääsee eteenpäin monista pulmallisista tilanteista ja haasteellisista hetkistä. Nykytutkimus tukee tätä ajattelua! Tästä yhtenä esimerkkinä seuraava  Aamulehden linkki:  http://m.aamulehti.fi/kotimaa/tutkimus-kumoaa-yleisen-ennakkoluulon-siita-millainen-on-hyva-opettaja?v=1

Petra

***

RYHMÄNOHJAAMINEN ON VUOROVAIKUTUSTA  [4/4]

Eeva Kaarne

Ryhmänohjaaja ilmapiirin luojana

Ryhmä on dynaaminen ja jatkuvasti muuttuva kokonaisuus, jossa ohjaajan tulee kiinnittää huomiota sekä yksilöön että ryhmään. Jokainen ryhmän jäsen tuo ryhmään itsensä kokemuksineen ja sen hetkisine tunnetiloineen. Tämä kaikki vaikuttaa ryhmän toimintaan. Ohjaajan tehtävä onkin luoda ryhmän toiminnalle sellaiset edellytykset, että ilmapiiristä muodostuu hyvä.

Kaksi asiaa tukee hyvän ilmapiirin rakentumista, mikä edistää puolestaan ryhmässä oppimista; tutustuminen toisiin ryhmän jäseniin ja ryhmän yhteiset säännöt. Ryhmän jäsenet kokevat ryhmän toiminnan positiivisena ja sitoutuvat siihen silloin, kun ryhmän jäsenet tuntevat toisensa. Toisten tunteminen rohkaisee osallistumaan ryhmän toimintaan, lisää turvallisuutta ja luottamusta. Tästä syntyy ryhmän kiinteys ja toimivuus. Turvallisessa ja luotettavassa ryhmässä on vapaata ja rentoa toimia.

Turvallisuus ja yhteenkuuluvaisuus ovat ihmisen perustarpeita, jotka ohjaajan on hyvä tunnistaa. Kun ryhmän jäsenet kokevat olonsa turvallisiksi, kokevat olevansa hyväksyttyjä ja osana ryhmää, on oppiminenkin mahdollista.

Kerran saavutettu turvallisuuden tunne saattaa vaihdella ryhmän kehityksen myötä. Ryhmän jäsenet saattavat tulla muuttuneiden elämäntilojen kanssa ryhmään, joka saattaa aiheuttaa jännitteitä ryhmässä. 

Kun ryhmän jäsen kokee voivansa ilmaista tunteitaan ja mielipiteitään, vahvistuu tunne turvallisesta ryhmästä. Ryhmän jäsenelle on tärkeää tulla huomatuksi yksilönä. Se, että ohjaaja omassa toiminnassaan huomioi jokaisen ryhmäläisen kasvattaa myös turvallisuuden tunnetta.

Haastavat vuorovaikutustilanteet

Tässä muutama haastava ja monelle tuttu tilanne, johon ryhmänohjaaja saattaa jossain kohtaa törmätä.

• Ryhmän jäsen käyttäytyy häiritsevästi tai rikkoo äänen sanottuja tai äänen sanomattomia sääntöjä.
• Passiivinen ryhmän jäsen ei osallistu ryhmän toimintaan ja sitä kautta häiritsee ryhmädynamiikkaa.
• Ryhmän jäsenen henkilökohtaiset syyt, liittyvät usein tunteisiin kuten pelkoihin, epävarmuuteen, suruun. Ohjaaja havaitsee, että jokin häiritsee, mutta henkilö itse ei tee aloitetta asiasta keskustelemiseen. Se, että jokin vaivaa, heijastuu ryhmässä toimimiseen.

Ongelmallista haastavissa vuorovaikutustilanteissa on yleensä niiden yhtäkkisyys. Tilanteissa vaaditaan ohjaajalta välitöntä reagointia. Usein tilanteet aiheuttavat ohjaajassa jonkinlaisen tunnereaktion, joka tuo oman lisänsä tilanteen ratkaisemiseen.

Mitä voit tehdä?

• Tiedosta oma vuorovaikutusosaamisesi. Millainen tapa sinulla on toimia haastavissa tilanteissa. Annatko niiden olla, etkä reagoi mitenkään. Otatko asian esille? Miten sanotat asiasi, miten tunteesi näkyvät toiminnassasi, mikä on toimintasi tavoite? Onko sinulle tärkeää saada sanoa viimeinen sana? Lähdetkö ongelmatilanteessa kilpailemaan? Osaatko erottaa itsesi ongelmasta? 
• Kerro asioita minäviestin avulla. Minäviestissä on hyvä kertoa kolme asiaa. Kuvata käyttäytyminen, joka aiheuttaa ongelmaa, se tunnetila, jonka käyttäytyminen saa sinussa aikaan sekä vaikutus, joka käyttäytymisellä on siinä tilanteessa. Esimerkiksi, jos ryhmässä hälistään, voit sanoa, ”minun on vaikea keskittyä ja pitää ajatuksia koossa, eikä muut kuule kunnolla, mitä sanon, kun täällä on niin kova hälinä.” Jos jollainryhmän jäsenellä on toistuva tapa myöhästyä ja se häiritsee ryhmäntoimintaa ja sinua, kannattaa siihenkin puuttua minäviestillä. Sinäviesti olisi esimerkiksi ” Sä tuut taas myöhässä.” Minäviestillä asian voisi ilmaista toista syyttelemättä esimerkiksi ”Minua harmittaa tunnilta myöhästyminen. Kun tunnille tullaan myöhässä, vaikuttaa ryhmän toimintaan negatiivisesti, muiden täytyy odottaa, kun minun täytyy kerrata ohjeet useampaan kertaan. ”
• Kuuntele ja pyri ymmärtämään. Ole empaattinen.
• Sano toisen tunne ääneen ja hyväksy se.
• Sano oma tunteesi ääneen.
• Pyri tunnistamaan todellinen ongelma ja ratkaisemaan se yhdessä.

Ryhmänohjaaminen on ihmisenä kasvua.

Kuuntele ja havainnoi. Tee tulkintoja, mutta muista, että ne ovat vain sinun tulkintojasi. Arvioi, mutta muista, että se on vain sinun arviosi. 

Ole empaattinen ja ymmärrä toisia. Jokainen on erilainen ja näemme maailman omien silmälasiemme läpi.

Ole ymmärrettävä.

Ole mielenkiintoinen ja oma itsesi. Sinä et voi olla kukaan muu, eikä kukaan muu voi olla kuin sinä. Ole paras oma itsesi.

Ole armollinen. Aina ei voi onnistua. Opi vastoinkäymisistä. 

Kehitä itseäsi. Muista reflektoida tekemistäsi. Näin tekemällä et toista itseäsi kymmenen vuoden kuluttua.

Ajattele positiivisesti. Positiivisuus on tärkeä voimavara. Positiiviset ihmiset elävät negatiivisia pidempään.

Ole jämäkkä. Jämäkkyys ei ole jyräämistä. Älä anna toisten jyrätä sinua, äläkä itse jyrää muita. 

Arvosta ja kunnioita. 

Anna rakentavaa, kehittävää ja kannustavaa palautetta. Pyydä palautetta. Palaute kehittää.

Lähteet:

Huotari, M-J., Hurme, P & Valkonen, T. 2005. Viestinnästä tietoon. Tiedon luominen työyhteisössä. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö.

Hyvärinen, M-L. 2011. Työelämään yhdistetty vuorovaikutuskoulutus farmasiassa. Prologi. Puheviestinnän Vuosikirja, 2011: 102-106.